Varhaisiän musiikkikasvatus

Musiikkikasvatukseen kuuluu musiikkileikkikoulun lisäksi soitinopetus, musisointi kotona sekä päiväkotien ja kerhojen musiikkikasvatus. Varhaisiän musiikkikasvatus vaikuttaa yksilön koko persoonallisuuden muotoutumiseen ja kehittää musiikillisia taitoja ja tietoja. Lapsen ensimmäiset musiikilliset virikkeet ja kokemukset jättävät jälkensä musiikkikasvatukseen joka on elämänikäinen prosessi. Ensisijaisena tarkoituksena musiikkikasvatuksella on herättää lapsen rakkaus musiikkiin. Musiikin avulla voi edistää kokonaisvaltaista oppimista ja kasvamista käyttämällä lapselle sopivaa toimintatapaa. (Hongisto-Åberg, Lindeberg-Piiroinen & Mäkinen 1993, 9.)

Merkittävä vastuu ja mahdollisuus tukea lapsen musiikillista kehitystä on kasvattajalla. Kasvattaja voi antaa lapselle sellaiset eväät, joiden avulla lapsi voi tehdä itselleen sopivia valintoja suuresta määrästä musiikkia. Kasvattajan toimintaan heijastuu hänen asenteensa musiikkiin. Kasvattajan oma näkemys kasvatukseen on tärkeä. Kasvattajan tulee kunnioittaa lapsen yksilöllisyyttä.  (Hongisto-Åberg 1993, 8-9.)

Pienen lapsen musiikkikasvatus on haastavaa. Lapsi tulee tuntea ja oma musiikillinen asenne pitää olla kohdillaan. Musiikkipedagogiikkaan kannattaa etsiä aina uutta näkökulmaa. Musiikkikasvatuksessa tarvitaan laaja-alaista ja avointa otetta sekä valmiutta hankkia uutta tietoa aiheesta. Toiminnan suunta tulee tarkistaa suhteessa niihin tavoitteisiin, joita on asetettu musiikkikasvatukselle. On musiikillisia tavoitteita ja lapsen kokonaispersoonallisuuden kehitykseen liittyvät tavoitteet. Lapsen kehitystaso ja siihen liittyvä musiikillinen kehitys tulee tuntea, jotta voidaan suunnitella ja sovittaa lapsen tarpeisiin ja edellytyksiin sopivaa musiikkikasvatusta. (Hongisto-Åberg 1993, 9.)

- Tiitta


Lähde:

Hongisto-Åberg, M., Lindeberg-Piironen, A. & Mäkinen, L. 1993. Musiikki varhaiskasvatuksessa. Hip Hoi, Musisoi! Tampere: Tammer-PAino Oy