4-6 vuotiaan lapsen musiikillinen kehitys

Lapsen motoriikka ja kieli ovat tässä iässä kehityksen huipussa. Sanallisten ohjeiden ymmärtäminen ja ryhmässä toimiminen onnistuu. Tietysti jokainen lapsi on yksilönsä ja kehitys kulkee jokaisella omaa tahtiinsa. Mutta siinä kohtaa, kun motoriikka ja kieli ovat kehittyneet lapselle, niin on tärkeää tukea lapsen motivoitumista ja saada oppiva oppimaan. Musiikkisadut, kuunteluelämykset sekä improvisointi tukevat lapsen mielikuvitusta ja luovaa keksintää. Lapsen motoriikkaa ja koordinaatiota tukee taas musiikkiliikunta. (Hongisto-Åberg, Lindeberg-Piironen & Mäkinen 1993,74.)

Laulaminen

Laulaessaan yksin tai yhdessä lapsen sosiaalisuus kehittyy. Lapsi osaa käyttää ääntään ennakkoluulottomasti, luovasti sekä kykenee kontrolloimaan laulamistaan luontevasti. Lapsi pääsee tutustumaan uusiin käsitteisiin ja laajentaa tietoaan muusta maailmasta ja eri kulttuureista laajan lauluvalikoiman avulla. (Hongisto-Åberg 1993, 76.)

Soittaminen

Tasa- ja kolmijakoiset rytmit alkavat hahmottua lapselle ja hän kykenee säilyttämään rytmin tempossa ja pystyy myös vaihtamaan tempoa tarkoituksellisesti. Keskittyminen soittotilanteessa harjaantuu ja musiikillinen muisti kehittyy sekä hienomotoriikka ja koordinaatiokyky saavat harjoitusta. Soittaessa lapsi oppii hyväksymään yhteisiä sääntöjä sekä yhteissoitto ja omat soolo-osuudet edistävät sosiaalista kehitystä ja itsenäisyyttä. Itse tuottama ja vastaanotettu musiikillinen elämys kehittää lapsen mielikuvitusta ja luovaa ilmaisukykyä. (Hongisto-Åberg 1993, 78-79.)

Kuunteleminen

Musiikin kuuntelu herättää ajatuksia, mielikuvia ja tunteita. Ne jäsentyvät jo olemassa olevaan tietoon ja kokemukseen. Kuuntelulla kehitetään lapsen musiikillista muistia, analyyttinen ajattelu kehittyy ja keskittymiskyky harjaantuu.  Lapsi oppii musiikkia kuuntelemalla perustelemaan näkemyksiään ja kykenee arvioimaan musiikkia. (Hongisto-Åberg 1993, 79.)

Musiikkiliikunta

Lapsi saa ainutkertaisen elämyksen yhdessä tanssimisesta tai musiikin mukaan improvisoinnista. Samalla lapsi oppii yhteistoiminnasta ja kokee kuuluvansa joukkoon. Musiikin muotojen ja kokonaisuuksien hahmottamisessa lasta tukee liikunta. Lapsi pääsee ilmaisemaan itseään koko keholla ja uusilla tavoilla. Musiikkiliikunnan avulla lapsi pystyy käyttämään eri liikuntatapoja tarkoituksellisesti ja itsenäisesti sekä lapsen rytmitaju kehittyy ja monipuolistuu. (Hongisto-Åberg 1993, 80.)

Lähde:
Hongisto-Åberg, M., Lindeberg-Piironen, A. & Mäkinen, L. 1993. Musiikki varhaiskasvatuksessa. Hip Hoi, Musisoi! Tampere: Tammer-PAino Oy