Miksi musiikkia: musiikin ja sadun positiivisia vaikutuksia

Projektissa käytimme menetelmänä tarinaa sekä musiikkia. Ennen kun siirrymme kertomaan varsinaisesta projektistamme tarkemmin, perustelemme valittuja menetelmiäkertomalla niiden positiivisista vaikutuksista lapsen ajattelu- sekä tunnetaitojen kehitykseen. 

Musiikilliset kokemukset ovat osa useimman lapsen arkea. Jo äidin vatsassa lapsi altistuu erilaisille äänille, kuten äidin sydämen sykkeelle sekä kävelylle. Lapsi oppii aikaisin tunnistamaan vanhempiensa äänet ja hermostuessaan hän rauhoittuu rytmikkäässä tuudituksessa. Lisäksi tutut ja yksinkertaiset laulut voivat tuoda turvaa. (Sinkkonen 2009, 289.) Lapsen neljä ensimmäistä ikävuotta ovat erityisen tärkeitä musiikillisen kasvun kannalta. Kun lapsi alkaa muodostaa ensimmäisiä vuorovaikutussuhteitaan, voidaan musiikilla vahvistaa niiden syntymistä. Jos lapsi altistetaan musiikille jo varhaisessa vaiheessa, näkyvät myönteiset vaikutukset läpi elämän. (Ruokonen 2001, 120.)

Musiikkimenetelmiä käytettäessä mahdollisuuksia on valtavasti. Musiikkia voi esimerkiksi kuunnella, laulaa tai tuottaa (Ruokonen 2001, 128). Musiikkitoiminnalla on tutkitusti yhteyttä lapsen ajattelun taitojen kehitykseen. Musiikin eri ominaisuuksien, kuten muodon, dynamiikan sekä harmonian käsittely kehittävät vasenta aivopuoliskoa. (Sinkkonen 2009, 293.) Musiikin opettelussa lapsi oppii hallitsemaan erilaisia käsitteitä, kuten rytmi, tempo sekä melodia. Lisäksi 4-8 -vuotiaiden lasten kanssa voidaan opetella erilaisia käsitepareja, kuten hiljainen-voimakas, nopea-hidas sekä korkea-matala. Monipuolisella musiikin tuottamisella sekä kuuntelulla voidaan kehittää lapsen luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. (Ruokonen 2001, 129.) Musiikin käsitteiden hallitseminen ja ymmärtäminen ovat myös hyvä pohja monen muun asian oppimiselle.

Musiikilla voidaan myös kehittää lapsen tunne-elämän taitoja. Musiikilla voidaan esimerkiksi herättää äkillisiä ja voimakkaitakin tunnekokemuksia, mikä ruokkii oikeaa aivopuoliskoa (Sinkkonen 2009, 293). Musiikki tarjoaa lapselle mahdollisuuden eläytyä erilaisiin rooleihin ja sitä kautta mahdollisuuden tutustua erilaisiin tunteisiin turvallisessa ympäristössä. Musiikin aiheuttamia tunnekokemuksia voidaan purkaa ja tarkastella esimerkiksi maalamalla, tanssimalla tai kuvittelemalla mielensisäisiä maisemia.  (Ruokonen 2001, 132.)

Musiikki voi sii toimia ikään kuin oikotienä tunteiden ilmaisuun. Musiikki voi sitoa pelkoja ja tuoda esiin vaikeitakin tunteita, joita voidaan sitten käsitellä joko verbaalitasolla tai musiikillisella tasolla. (Markus Raivio, 2003, 27.) Musiikki aktivoi niin mielen, kuin kehon. Musiikin vaikutuksia voi mitata muutoksina esimerkiksi sydämen sykkeessä, galvaanisissa ihoreaktioissa, hengitys frekvenssissä, verenpaineessa, vegetatiivisesen hermoston- ja tahdosta riippumattomien lihasten toimintojen toiminnoissa ja reaktioissa. Tämän lisäksi endorfiinien tuotanto lisääntyy ja mahdollisesti myös immuniteetti systeemiin voidaan vaikuttaa näin. Musiikki aktivoi sekä vasenta että oikeaa aivopuoliskoa. Myös jännitys laukeaa ja ihminen rentoutuu musiikin avulla. (Heidi Ahonen-Eerrikäinen, Taide kasvun ja kasvatuksen voimavarana, 8-9.) 

Musiikin avulla voidaan siis saavuttaa sellaisiakin kerrostumia, joita ei muuten tavoiteta. Sen avulla voidaan nostaa tietoisuuteen vaikeitakin tunteita esimerkiksi ahdistusta tai pelkoa, ja saada niistä ote. Sen jälkeen tunteita voidaan työstää niin että niiden kanssa olisi esimerkiksi helpompi elää ja tulla toimeen. Musiikki ei edellytä kielellistä tai älyllistä lähestymistä, vaan se voi muodostua vain sisäisen maailman jäsentämisen ja hallitsemisen välineeksi. (Heidi Ahonen-Eerrikäinen, Taide kasvun a kasvatuksen voimavarana, 8-9.) Musiikki onkin erinomainen tapa käsitellä vaikeitakin asioita.

Musiikkitoimintaan voi yhdistää myös muita menetelmiä, kuten maalaamista, tanssimista sekä draamatyöskentelyä. Me käytimme projektissamme tarinaa, jota sävytimme erilaisilla musiikeilla sekä leikeillä. Musiikin tavoin sadut ovat hyvä keino tarjota lapselle keinoja jäsentää ja tutkia maailmaa (Heinonen & Suojala 2001, 144). Lapsi luontaisesti eläytyy satujen hahmoihin sekä tunnekokemuksiin. Satujen avulla lapsi voi käsitellä muiden hahmojen kautta omia pelkoja sekä huolia. Onnelliset loput sekä selviytymistarinat voivat antaa voimaantumisen kokemuksia. Lisäksi lapsi voi tarinoiden avulla tutustua erilaisiin ihmisiin sekä elämiin ja sitä kautta laajentaa omaa maailmankuvaansa. (Heinonen & Suojala 2001, 147-148.)

Monien tutkijoiden mielestä musiikkikasvattajien sekä muiden koulumaailmassa työskentelevien tehtävänä on muun opetuksen lisäksi opettaa lapselle kykyjä puuttua yhteiskunnan epäkohtiin, kuten syrjintään sekä epäoikeudenmukaisuuteen. Lasten tulisi oppia ajattelemaan kriittisesti sekä analyyttisesti. (Westerlund 2009, 319.) Mielestämme tämänkaltaista eettistä ajattelua pitäisi harjoitella myös varhaiskasvatuksen parissa. Musiikki ja kertomukset ovat erittäin hyvä väline tämänkaltaiseen oppimiseen. Musiikin ja sadun avulla lapsi voi tutustua erilaisiin tunteisiin sekä eläytyä toisen ihmisen elämäntilanteeseen, mitä kautta lapsen empatiataidot kehittyvät. Tarinan avulla voidaan saada lapsen kielellä tietoa yhteiskunnan ilmiöistä, kuten rasismista ja kiusaamisesta. Lapselle voidaan myös sadun avulla opettaa, miten voi toimia, jos itse huomaa epäoikeudenmukaisuutta. Opettamalla jo varhain eettistä ajattelua sekä toimintatapoja lapselle, voidaan edistää koko yhteiskunnan muutosta tasa-arvoisempaan  ja paremmin voivaan suuntaan. 

- Annika ja Suvi

Lähteet:

Raivio, M. 2003. teoksessa Vahala, H (Toim.) Elämän kevät luovuuden kautta kasvuun, Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy

Ahonen-Eerikäinen, H. 1996, teoksessa Tuula Haase (Toim.) Taide kasvun ja kasvatuksen voimavarana.

Sinkkonen, J. 2009. Musiikki -yhtä aikaa yksilöllistä ja jaettua. Teoksessa Louhivuori, J. Paananen, P & Väkevä, L (Toim.) Musiikkikasvatus varhaiskasvatuksessa.Vaasa: Ykkös offset Oy.

Westerlund, H. 2009. Näkökulmia monikulttuuriseen musiikkikasvatukseen. Teoksessa Louhivuori, J. Paananen, P & Väkevä, L (Toim.) Musiikkikasvatus varhaiskasvatuksessa.Vaasa: Ykkös offset Oy.

Ruokonen, I. 2001. Äänimaisemia ja ilmaisuja musiikin ilon kielellä. Teoksessa Karppinen, S. Puurula, A & Ruokonen, I (Toim.) Taiteen ja leikin lumous. Tampere: Tammer-paino Oy. 

Heinonen, S & Suojala, M. 2001. Lapsi elää satua. Teoksessa Karppinen, S. Puurula, A & Ruokonen, I (Toim.) Taiteen ja leikin lumous. Tampere: Tammer-paino Oy.